VESIHUOLTO MAASEUDULLA

Yhtiön perustamisen  aikoihin 1950 -luvulla yleinen vesihuoltotilanne ja yhteiset vesilaitokset olivat  maaseudulla ja niiden asutustaajamissa melko kehittymättömiä. Yhtiön nimi oli perustettaessa  Vesi ja Viemäri Oy, virallisesti kaupparekisteriin merkitty Kuluttajan Vesihuolto Oy, nykyisin Nivalan Vesihuolto Oy. Vesilaitoksia ei ollut juuri lainkaan, mutta niiden rakentamista oltiin aloittamassa. Organisoidun ja yhteisten vesihuoltolaitosten piirissä oli vain pieni osa maaseudun ja sen taajamien asunnoista. Heikoin tilanne oli haja-asutusalueella, jolla varsinkaan puhdasta vesijohtovettä ei ollut talouksiin saatavissa. Nivalan Vesihuolto Oy:n perustamisen aikoihin kesällä 1958 silloisen maataloushallituksen ja lääkintähallituksen suorittaman laajan tutkimuksen mukaan maaseudun asunnoista 75 % käytti juomavedekseen vettä, joka ei täyttänyt Maailman Terveysjärjestön ruokavedelle asettamia vaatimuksia. Heikkolaatuinen vesi otettiin osaksi kaivoista joissa esim. runsas rautapitoisuus heikensi veden laatua. Monesti kaivot olivat lisäksi pintavesien ja jopa jätevesien saastuttamia. Osaksi heikkolaatuinen vesi otettiin suoraan runsaasti typpiyhdisteitä ja bakteereja sisältävistä järvien ja jokien pintavesistä. Vesihuoltoverkostojen rakentamisesta maaseudulla vastasivat lähinnä vesiosuuskunnat ja erilaiset vedentarvitsijoiden muodostamat yhteenliittymät. Rakentamistoimintaa rajoittivat mm. ammattitaidon, tekniikan ja kaluston kehittymättömyys ja pääomapula. Alan voimakas rakentamisen ja kehityksen alku oli kuitenkin jo havaittavissa mm. yhteiskunnan, valtion ja kuntien asiaan kiinnittämästä lisääntyvästä huomiosta.

VESIHUOLLON RAKENTAMINEN OULUN LÄÄNISSÄ

Kuten koko valtakunnan maaseutualueilla, oli vesihuolto Oulun läänissä ja Nivalan lähikuntien alueella vielä 1950 -luvulla lähes kokonaan järjestämättä. Keskimääräisesti kehitys läänin alueella oli jäljessä koko maan vastaavasta tasosta. Osuuskuntien, yhtymien ja yhtiöiden perustaminen oli kyllä jo aloitettu, mutta niiden toiminta oli hyvin alullaan. Maataloushallituksen vesiteknillisen tutkimuslaitoksen johtaja tohtori Matti Wäreen mukaan v.1960 yhteisiä vesihuoltolaitoksia, joiden pääasiallinen toimialue oli maaseudun asutustaajamissa oli läänissä 55 kpl. Näiden laitosten vesijohtoverkostoihin oli liitetty n. 2 900 taloutta. Viemäröinti oli n.1 700 taloudessa. Täten taajama-alueiden talouksista oli vesihuollon piirissä n. 15 %. Haja-asutusalueella kehitys ei ollut vielä niinkään pitkällä. Nivalan lähikunnissa Nivalan Vesihuolto Oy:n perustamishetkellä oli jo monissa vesiyhtiöt ja niiden toiminta alkamassa tai aloitettu. Ylivieskan Vesiosuuskunta, jonka kanssa Nivalan Vesihuolto Oy sen perustamisvaiheessa ja myöhemminkin on ollut kiinteässä yhteistyössä, on perustettu v. 1952 ja sen toiminta sekä vesijohtojen rakentamis- että viemäröintipuolella oli jo huomattavaa. Em. yhtiön v.1957 toimintakertomuksesta ilmenee, että yhtiöllä tuolloin oli 78 liitäntää ja jäseniä 84. Vesijohtoa osuuskunnalla oli 6 821m ja viemäriä 4 818m. Vettä se toimitti puhdistettuna ko. vuonna kuluttajilleen yhteensä 71 000m3. Myös Haapajärvelle vuonna -49, Oulaisiin -50, Sieviin -55 ja Haapavedelle -58 oli perustettu vesiyhtiöt. Kalajoelle vesiyhtiö perustettiin v.-61 ja Rautioon v.-66. Näin läänin eteläosassa oltiin laajamittaisen rakentamisen ja kehitystyön alussa.

VESIHUOLTO NIVALASSA

Nivalan Vesihuolto osakeyhtiötä perustettaessa yleinen vesihuolto myös Nivalassa oli jokseenkin järjestämättä. Vain kirkonkylällä toimi v.1941 perustettu Nivalan Vesi Oy niminen osakeyhtiö. Yhtiön olivat aikanaan perustaneet maanviljelijät Toivo Takalo, Tauno Linna ja Joose Vilkuna tarkoituksenaan saada liiketaloudellista hyötyä . Yhtiön vedenottamona toimi Koutosen lähde Järvikylässä. Yhtiön vesi ko. vedenottamosta johdettiin puuputkilla kirkolle Lanterin talon luona olevaan maahan upotettuun suureen puutynnyriin, josta kylän asukkaat maksua vastaan saivat hakea vettä. Vesi johdettiin kirkolle sen omalla paineella. Korkeuseron vedenottamosta kirkolle oli Toivo Takalo todennut vesivaa’alla, todeten vesivaa’an vedenottamolla vaa’assa ollen osoittavan kirkon kellotornin luukkujen seutuville. Vesijohtoina käytetyt puuputket oli rakennettu vesijohdoiksi poraamalla suoriin tukkeihin reiät ja liittämällä ne putkistoksi. Myöhemmin Nivalan Vesi Oy laajensi toimintaansa Knuutinpuhtoon ja sen ympäristöön. Myös vedentoimituksen tekninen taso parani. Vettä johdettiin talouksiin paineella painesäiliön ja puusta ei kuitenkaan aina ollut. Talouksissa jouduttiinkin varastoimaan vettä astioihin ja tynnyreihin paineen päällä ollessa. Ympärivuorokautisen paineen puuttuminen johtui vedensaannin vaikeudesta johon oli syynä veden omalla paineella tapahtuva syöttö ja vuodot syöttöputkistossa. Jätevesien viemäröintiä ei Nivalan Vesi Oy hoitanut, eikä näin ollen myöskään viemäreitä rakentanut. Pääosa, yli 95 % Nivalan talouksien vedentarpeesta tyydytettiin osin talouksiin rakennetuista kaivoista otetulla, usein hyvinkin rautapitoisella pohjavedellä ja osin Kalajoesta ja Järvistä otetulla pintavedellä. Nivalan asuntojen vesihuolto ei tyydyttänyt kehittyvän kunnan minkäänasteisia vähimmäistarpeita.

UUSI YHTIÖ PERUSTETAAN

Loppukesällä 1958 vesitoimikunnan työ oli edennyt niin pitkälle, että ajan katsottiin olevan kypsän yhtiön perustamiselle. Toimikunnalle oli käynyt myös selväksi se, että vesihuollon järjestämistä ja viemäriverkoston rakentamista ei voitu tyydyttävästi Nivalan Vesi Oy:n toimesta tai yhteistyössä sen kanssa toteuttaa. Näin vesitoimikunta päätyi kutsumaan yhtiön perustavan kokouksen koolle kunnantalolle 4. elokuuta 1958. Yhtiön perustamiskokoukseen kunnantalolle oli kokouspäivänä kokousväkeä saapunut yhteensä 23 henkilöä, joukossa vesitoimikunnan jäsenet. Pidetyssä kokouksessa puhetta johti johtaja Toivo Lehtonen ja sihteerinä toimi liikkeenharjoittaja Viljo Jyrinki. Kokouksessa mukana olleet olivat yksimielisiä ja päättivät yksimielisesti perustaa toimikunnan esityksen mukaisesti uuden vesiyhtiön. Yhtiölle hyväksyttiin nimeksi toimikunnan ehdottamana Vesi ja Viemäri Oy. Samoin esitetyt säännöt hyväksyttiin pienin muutoksin perustetun yhtiön yhtiöjärjestykseksi. Osakepääomaksi hyväksyttiin 5.000.000 mk jaettuna 10.000 mk nimellisarvoisiin osakkeisiin. (50.000 nmk ja 100 mk). Perustava kokous valitsi uudelle yhtiölle myös väliaikaisen johtokunnan toimimaan yhtiön hallituksena. Väliaikaiseen johtokuntaan tulivat valituksi johtajat: Toivo Lehtonen, Heino Myllylä, liikkeenharjoittaja Nikolai Hakala, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalle Kivioja ja ostoasiamies Arvi Rajamäki varsinaisiksi jäseniksi ja liikkeenharjoittaja Viljo Jyrinki sekä liikkeenharjoittaja Toivo Hissa varajäseniksi. Johtokunnan koollekutsujaksi pöytäkirjan tarkastivat Eero Myllymäki ja Johannes Vähäaho. Näin oltiin pystytetty historiaan ensimmäinen merkkipaalu Nivalan Vesihuollon järjestämiseksi ja laajamittaisen työn aloittamiseksi.

YHTIÖN PERUSTAJAT

Yhtiön perustamiskokouksessa allekirjoitettiin myös toimikunnan valmistelemat ja kokoukseen hyväksymät säännöt eli yhtiöjärjestys. Vaikka oltiin yleisesti vaadittu yhtiön perustamista, uskaltautuivat perustamisasiakirjat ja yhtiösopimuksen allekirjoittamaan vain maanviljelijä,  liikkeenharjoittaja Kaarlo Kivioja, ostoasiamies Arvi Rajamäki, liikkeenharjoittaja Nikolai Hakala, liikkeenharjoittaja Viljo Jyrinki, johtaja Toivo Lentonen, konstaapeli Kasperi Kokkoniemi ja nahkuri Toivo Hissa. Heistä tuli näin ollen myös yhtiön virallisia perustajia. Kukin perustajaehdokas merkitsi perustamastaan yhtiöstä yhden osakkeen. Se, että yhtiöstä piti tulla yleishyödyllinen yhtiö, näkyy mm. yhtiöille hyväksytyn yhtiöjärjestyksen 14§:n määräyssäännöksistä ja  17§:n ylijäämän käyttöä koskevista säännöksistä.

TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN

Yhtiön perustamispäätöksen jälkeen yhtiölle valittu ns. väliaikainen johtokunta piti järjestäytymiskokouksensa 27.08.1958. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin johtaja Toivo Lentonen, varapuheenjohtajaksi liikkeenharjoittaja Nikolai Hakala. Sihteerikseen johtokunta  kutsui opettaja Eero Myllymäen. Toiminnan alkuvaiheessa yhtiöllä ei ollut kuukausipalkkaisia toimihenkilöitä, joten hallinnon järjesteleminen, juoksevien asioiden ja yhtiön toiminnan käynnistämiseen liittyvien asioiden hoidosta vastasi johtokunnan puheenjohtaja, muun johtokunnan avustuksella. Heti järjestäytymiskokouksesta lähtien perustetun yhtiön asioita lähdettiin hoitamaan määrätietoisesti ja tarmokkaasti. Järjestäytymiskokouksessa päätettiin mm. seuraavista tärkeistä asioista: Yhtiön osakemerkintä päätettiin panna käyntiin ja merkintöjä hankkimaan päähankkijoiksi nimitettiin Viljo Jyrinki ja Eero Myllymäki. Lisäksi osakemerkintöjen hankkijoina toimivat myös muut johtokunnan jäsenet. Osakemerkinnän edistämiseksi johtokunta päätti, että merkityt osakkeet saadaan maksaa kolmessa erässä siten, että osakkeen hinnasta tulee 1/5 maksaa 14 vuorokauden maksuajalla, 2/5 tulee maksaa 6 kk maksuajalla ja loppu 2/5 yhden vuoden maksuajalla. Korkoa osakemaksun viivästymisestä päätettiin periä yleistä antolainauskorkoa vastaavasti, samoin kuin vastaavasti hyvittää mahdollisissa ennakkoon maksetuissa tapauksissa. Johtokunta paneutui ensimmäisessä kokouksessaan myös toimintaympäristöönsä ja siihen  tilanteeseen, että aloittavalla yhtiöllä oli eräässä mielessä kilpailija, jonka kanssa olisi päästävä aloittavan yhtiön kannalta tyydyttävään sopimukseen. Niinpä johtokunta päättikin pyytää Nivalan Vesihuolto Oy:ltä kirjallista tarjousta sen omistamista vesihuoltolaitteista, sekä veden hinnasta ns. Lanterin vesitornissa. Johtokunta valmistautui myös asiantuntijan käyttöön siltä varalta, että pyydetty myyntitarjous johtaisi jatkoneuvotteluihin. Perustetun yhtiön tavoite, eli yhtiöiden yhdistäminen näkyy selvänä jo sen johtokunnan ensimmäisen kokouksen pöytäkirjasta. Pyrkimyksenä oli sulauttaa vanha yhtiö uuteen ostamalla sen laitteet perustetulle yhtiölle.

Nivalan Vesihuolto Oy on perustettu 1958.  Alkuun laitos toimi talousveden toimittajana, vettä toimitettiin lähialueilta Haittalan ja Vattusaaren vedenottamoilta silloisen kunnan keskustan alueelle. Myöhemmin veden jakelu on laajennettu koko Nivalan alueelle.

Vesi ostetaan nykyisin tukkuyhtiö Vesikolmio Oy:ltä, joka toimittaa veden Sievin ja Haapajärven vedenottamoilta Nivalaan. Vesikolmio Oy vastaa myös jäteveden puhdistamisesta. Nivalan Vesihuolto Oy vastaa keskustan alueen jätevesiviemäröinnistä.